Tarkastellaan kahta esimerkki\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kulutetuista tuotteista, joilla on korkein ilmastovaikutus: naudanliha ja mozzarellajuusto. Concito-j\u00e4rjest\u00f6n ’The Big Climate Database’ laskee jauhelihan (Tanskassa) CO2e-vaikutukseksi 37,03\u201341,15 kg CO2e tuotteen kiloa kohden (rasvapitoisuudesta riippuen) ja mozzarellan osalta 6,63 kg CO2e tuotteen kiloa kohden. Toisaalta CarbonCloudin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yli 50 000 tuotteen tietokannassa (Climate Hub) samojen tuotteiden osalta luvut ovat 22,64 kg CO2e jauhelihan kiloa kohden ja 10,08 kg CO2e mozzarellan kiloa kohden. <\/p>\n
On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on jotain vialla.<\/p>\n
Tulosten ero selittyy laskentamenetelmien eroilla. The Big Climate Database k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 C-LCA:ta (Consequential Life Cycle Assessment), joka noudattaa ISO 14040 -standardia, joka kuvaa elinkaariarvioinnin (LCA) yleiset periaatteet ja vaatimustenmukaisen viitekehyksen, sek\u00e4 ISO 14044 -standardia, joka esitt\u00e4\u00e4 vaatimukset ja ohjeet. Samaan aikaan CarbonCloud k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 A-LCA:ta (Attributional Life Cycle Assessment), joka noudattaa ISO 14067 -standardia, joka on tarkempi ilmastovaikutusten kvantifioinnissa ja raportoinnissa. Se noudattaa my\u00f6s ISO 14040- ja 14044 -standardien ohjeita ja t\u00e4sment\u00e4\u00e4 edelleen, miten ilmastonmuutos ja tietyn tuotteen ilmastojalanj\u00e4lki otetaan huomioon. Siksi sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n maailmanlaajuisena viitekehyksen\u00e4 tuotteiden hiilijalanj\u00e4ljelle. <\/p>\n
Arkikielell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 A-LCA tarkastelee tuotteen ilmastovaikutusta juuri nyt ja kertoo, miten se vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, ottamatta huomioon, mit\u00e4 tulevaisuudessa voi tapahtua. C-LCA tarkastelee, miten tuote saattaa vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tulevaisuudessa, ja ottaa huomioon, mit\u00e4 voisi tapahtua, jos tuotantoon tai kulutukseen tehd\u00e4\u00e4n muutoksia. Siten A-LCA perustuu enemm\u00e4n tosiasioihin tuotteesta, sen valmistusprosessista ja toimitusketjusta, kun taas C-LCA on teoreettisempi, ja laskelmien tulkintoihin voi liitty\u00e4 paljon ep\u00e4varmuuksia. <\/p>\n
Itse asiassa The Big Climate Database -tietokannan taustaraportissa tekij\u00e4t suosittelevat, ett\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain yleiseen tiedotukseen ja koulutustarkoituksiin. Se ei sovellu ilmastomerkint\u00f6ihin, markkinointiin tai tiettyjen elintarvikkeiden verotukseen. Se korostaa my\u00f6s tietokannan muita rajoituksia. <\/p>\n
Mit\u00e4 tulee mink\u00e4 tahansa elintarvikkeen ravitsemustietoihin, tiedot ovat selke\u00e4t, yksinkertaiset ja ennen kaikkea tarkat. Miten on ilmastotietojen laita? Emmek\u00f6 ansaitse samaa selkeytt\u00e4, yksinkertaisuutta ja tarkkuutta? Kunpa olisi olemassa alan standardi, jolla m\u00e4\u00e4ritett\u00e4isiin niiden eri elintarvikkeiden ilmastovaikutus, joita ostamme joka viikko supermarketeistamme. <\/p>\n
Tanskan hallitus on samaa mielt\u00e4. Ja huhtikuussa 2022 se aloitti kehitysty\u00f6n ehdotuksesta, milt\u00e4 tuleva ilmastomerkki Tanskassa voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Merkinn\u00e4n tarkoituksena on auttaa kuluttajia valitsemaan ruokaostoksillaan elintarvikkeita, joiden ilmastojalanj\u00e4lki on pienempi. Ja samalla tukea ja edist\u00e4\u00e4 elintarviketuotantoa, jolla on pienempi ilmastovaikutus. <\/p>\n
Ilmastomerkin kehitt\u00e4miseksi perustettiin ty\u00f6ryhm\u00e4, johon kuuluivat Tanskan el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja elintarvikevirasto sek\u00e4 v\u00e4hitt\u00e4iskaupan, elintarviketeollisuuden ja kuluttajaj\u00e4rjest\u00f6jen sidosryhmi\u00e4. Ryhm\u00e4 sai ty\u00f6ns\u00e4 valmiiksi ja j\u00e4tti suosituksensa Jacob Jensenille, elintarvike-, maatalous- ja kalastusministerille, 27. huhtikuuta 2023. Nyt, kaksi vuotta my\u00f6hemmin, meill\u00e4 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole valmista ilmastomerkki\u00e4. <\/p>\n
Viiv\u00e4stys johtuu Tanskan el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja elintarvikeviraston sis\u00e4isest\u00e4 dilemmasta. Viel\u00e4 \u00e4skett\u00e4in alkuper\u00e4isen sidosryhm\u00e4n ja ministeri\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 oli yksimielisyys siit\u00e4, ett\u00e4 Tanskan ilmastomerkki perustuisi A-LCA-laskelmien tietoihin. T\u00e4m\u00e4 on laajalti hyv\u00e4ksytty tiedeyhteis\u00f6n ja EU:n ty\u00f6ryhmien keskuudessa, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t EU:n laajuisen ilmastomerkin perustamiseksi. Nyt tuoreiden raporttien mukaan ministeri\u00f6 harkitsee C-LCA:n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/p>\n
A-LCA-menetelm\u00e4 antaa elintarviketuottajille mahdollisuuden laskea, kartoittaa, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja toimia tuotteidensa ilmastojalanj\u00e4ljen suhteen. Miss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyv\u00e4t? Miss\u00e4 toimitus- ja tuotantoketjun osassa suurin osa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 syntyy? Mit\u00e4 voidaan tehd\u00e4 niiden v\u00e4hent\u00e4miseksi? Se kannustaa elintarviketuottajia innovoimaan kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta, ja Tanskan \u00e4skett\u00e4isen hiiliveron my\u00f6t\u00e4 A-LCA tarjoaa valmistajille selke\u00e4n tavan laskea hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hennykset. Ottamalla huomioon prosessin jokaisen vaiheen yksityiskohdat tilalta supermarketin hyllylle, se antaa elintarvikevalmistajille mahdollisuuden tunnistaa, miss\u00e4 kohtaa elintarvikeketjua he voivat tehd\u00e4 suurimmat parannukset. <\/p>\n
Concito-j\u00e4rjest\u00f6n C-LCA-menetelm\u00e4 tarjoaa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ilmastovaikutuksia, eiv\u00e4tk\u00e4 ne siksi heijasta suuria vaihteluita, joita voi esiinty\u00e4 kunkin tuotetyypin sis\u00e4ll\u00e4. Esimerkiksi juustojen osalta The Big Climate Database (C-LCA) antaa saman luvun (6,63 kg CO2e tuotteen kiloa kohden) tuorejuustolle, sinihomejuustolle, Danbo-juustolle, mozzarellalle ja parmesaanille. CarbonCloudilla on puolestaan yksil\u00f6lliset luvut kullekin n\u00e4ist\u00e4 eri juustotyypeist\u00e4. <\/p>\n
EU ty\u00f6skentelee parhaillaan my\u00f6s ilmastomerkin, Product Environment Footprint (PEF), parissa, ja EU-maana Tanska ei saa kehitt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 ja pakollista ilmastomerkki\u00e4. Koska EU-merkki perustuu A-LCA-menetelm\u00e4\u00e4n, ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Tanska kehitt\u00e4\u00e4 ilmastomerkki\u00e4 vaihtoehtoisella menetelm\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vahvistaa Niels Peter N\u00f8rring, Tanskan maatalous- ja elintarvikeneuvoston ilmastojohtaja, joka yhdess\u00e4 suurimman osan 16-j\u00e4senisest\u00e4 sidosryhm\u00e4st\u00e4 on kirjoittanut Tanskan el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4- ja elintarvikevirastolle pit\u00e4yty\u00e4kseen alkuper\u00e4isess\u00e4 suunnitelmassa. Tavoitteena on luoda ilmastomerkki, jolla on kaksoistarkoitus: helpottaa kuluttajien ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisten valintojen tekemist\u00e4 ja antaa tuottajille parempi kannustin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 elintarvikkeiden ilmastojalanj\u00e4lke\u00e4. <\/p>\n
<\/strong><\/p>\n <\/strong><\/p>\n <\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Tarkastellaan kahta esimerkki\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kulutetuista tuotteista, joilla on korkein ilmastovaikutus: naudanliha ja mozzarellajuusto. Concito-j\u00e4rjest\u00f6n ’The Big Climate Database’ laskee jauhelihan (Tanskassa) CO2e-vaikutukseksi 37,03\u201341,15 kg CO2e tuotteen kiloa kohden (rasvapitoisuudesta riippuen) ja mozzarellan osalta 6,63 kg CO2e tuotteen kiloa kohden. Toisaalta CarbonCloudin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yli 50 000 tuotteen tietokannassa (Climate Hub) samojen tuotteiden osalta luvut ovat 22,64 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":18753,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[459],"tags":[],"class_list":["post-18752","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/planetdairy.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18752","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/planetdairy.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/planetdairy.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/planetdairy.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/planetdairy.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18752"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/planetdairy.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18752\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/planetdairy.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18753"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/planetdairy.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18752"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/planetdairy.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18752"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/planetdairy.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18752"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n